Pekan päivät olivat menneet jo pitkään usvassa. Aamuisin sängystä ei oikein tahdo päästä ylös, eikä mikään oikein kiinnosta. Mieli on maassa ja kilot kiristävät paidan nappeja kokoajan vain enemmän ja enemmän. Myös erilaiset kipuilut olivat lisääntyneet.
Oireiston pohjalta kyse voisi olla esimerkiksi kilpirauhasen vaajaatoiminnasta. Toisilla syy löytyykin kilpirauhasesta ja toisilla taas ei. Kilpirauhanen ei siis ole ainoa syy vetämättömälle olotilalle. Syitä näille oireille voi olla monia. Yksi niistä on liiallinen stressi. Näin voi olla myös silloin, kun alla on jo kilpirauhasen vajaatoiminta. Stressi voi pahentaa kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ja vaikuttaa kilpirauhashormonien määriin. 1, 2, 3.
Alta löydät ajatuksia siitä miten stressi voi kilpirauhasen vajaatoiminnan sijaan aiheuttaa Pekan oireet.
1. "Ei jaksa nousta ylös." Stressin aikana tulehdustekijät kehossa saattavat lisääntyä ja uni häiriintyä. Univaje ja tulehdus voivat kummatkin laskea jaksamista esimerkiksi tiputtamalla solun energiatuotantoa ja mielialaa sekä yksinkertaisesti väsyttämällä. Saatat olla väsynyt, vaikka olisit nukunut 10 tuntia. Stressin ja univajeen aikana myös "unihiekka" adenosiinin määrä nousee ja fyysistä energiaa sekä motivaatiota tuovan dopamiinin vaikutus laskee. Univaje myös heikentääkin fyysistä suorituskykyä yllättävän nopeasti. Tähän ei tarvita kuukausien stressiä vaan muutama päivä tai vain muutama tunti saattaa tehdä tepposensa. Ei siis ole ihme jos sängystä nousu tuntuu yhtä raskaalle kuin 100kg kyykky.
"Sängystä nousu tuntuu yhtä raskaalle kuin 100kg kyykky."
2. "Päivät menee ihan kuin usvassa." Usva, aivosumu tai mieto kognitiivisen kyvyn lasku, kaikki kuvaavat samaa asiaa. Muisti pätkii, päätöskyky on nollassa, keskittyminen on kadoksissa tai ajatus ei kulje. Normaalisti etuaivolohko ja hippokampus säätelevät päätöksen tekoa, muistia ja auttavat vähentämään ylimääräistä hälinää päässäsi. Stressin aikana niiden toiminta heikkenee kuin dieselmoottorilla 35 asteen pakkasessa. Tilannetta pahentaa entuudestaan emootioihin ja pelkotiloihin vaikuttavan mantelitumakkeen lisääntynyt aktivaatio. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa kykymme järjestää sekä toimia ympäriltä tulevan tiedon pohjalta tehokkaasti takkuilee. Osa stressin tuomista muistioireista syntyy glukokortikoidi-, katekolamiini- ja sukupuolihormonitasojen muuttuessa. Mikäli myös kilpirauhashormonien määrä muuttuu, epäillään sen heikentävän aivojen sokeriaineenvaihduntaan. Tämä taas voi vaikuttaa muistitoimintoihimme ja viedä meitä kohti vieläkin sakeampaa usvaa.
"toiminta heikkenee kuin dieselmoottorilla 35 asteen pakkasessa."
3. "Ei mua kiinnosta mikään." Stressi ja sen mahdollisesti aiheuttama kyvyttömyys tuntea kiinnostusta ja mielihyvää eli anhedoniaa ei ainakaan auta lisäämään kiinnostusta päivittäisiä asioita kohtaan. On teorisoitu, että muutokset aivojen palkitsemisjärjestelmässä, dopamiinin määrässä sekä nucleus accumbenssissa stressin aikana vaikuttaisivat anhedonian syntymiseen. Dopamiini ja nucleus accumbens ovat erityisesti yhdistetty motivaatioon, palkitsemiseen ja mielihyvään.
4. "Mieli on taas ihan maassa." Jos mieli on maassa, ei sinulle varmaankaan tule yllätyksenä se, että yhtenä syynä mielialan laskulle epäillään olevan stressin tuomaa tulehdustekijöiden lisääntymistä. Tulehduksen aikana myös mielialaan vaikuttavan serotoniinin esiasteena toimiva tryptofaanin määrä vähenee. Jos stressireaktio on voimakas tai krooninen, voi stressihormoni kortisolia erittävän hypotalamus - aivolisäke - lisämunuaisakselin (HPA - akseli) ja mantelitumakkeen toiminta tehostua ja jäädä päälle. Tämä voi herkistää aivot huomioimaan enemmän negatiivisia asioita sekä ylläpitää stressiä ja tulehduksellisuutta. Ei siis ole ihme jos toinen siipi hiukan laahaa maata.
5. "Mä vaan lihon koko ajan." Osa stressaavista ihmisistä lihoo. Liiallinen kortisolin määrä jatkuvan stressin yhteydessä voi heikentää glukoosiaineenvaihduntaa (sokeriaineenvaihduntaa) ja johtaa insuliiniresistanssitilaan. Se ei tietenkään auta painonhallinnassa. Stressi vaikuttaa myös siihen miten syöt. Se voi heikentää itsehillintää, lisätä syömishaluja ja johtaa jatkuvaan naposteluun. Näyttää myös sille, että stressin aikana lisääntyvä kortisoli stimuloi keskivartalon rasvasoluja "imemään" rasvaa tehokkaammin. Tällöin voi olla vaikea saada napaläskiä lähtemään vaikka söisi pelkästään porkkanaa.
6. "Paikkoja kolottaa jatkuvasti." Etenkin sosiaalinen stressi voi lisätä kivun tuntemuksen todennäköisyyttä lisäämällä tulehdustekijöitä ja aktivoimalla aivoalueita, jotka ovat yhteydessä kivun tuntemukseen. Stressin aikana kivun lisääntymistä saattaa aiheuttaa vartalon vaurioista ja vaarasta ilmoittavien hermopäätteiden (nosiseptoreiden) aktivaation lisääntyminen. Stressi myös kiristää lihaksia. Kiristyvien lihasten aineenvaihdunta voi häiriintyä ja herkistää kivulle.
Entä Muuttaako stressi kilpirauhasen toimintaa?
Erilaiset stressorit saattavat vähentää vartalossa etenkin aktiivisen T3 määrää, mutta toisinaan myös T4 määrää ja samalla nostaa ei-aktiivisen rT3 määrä. Yhtenä syynä näihin muutoksiin saattaa olla tulehdustekijöiden nousu. Tulehduksellisuus voi myös joissakin tapauksissa laskea kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) määrää ja heikentää T4 kuljetusta kudoksiin. Useammin kuitenkin vain T3 saattaa olla alhaalla ja T4 ja TSH normaali rajoissa.
Henkisen stressin ja tulehduksen lisäksi erilaiset stressorit kuten sairaudet, lääkkeet, paasto/ravintovaje, trauma, infektio tai jopa kova liikunta ja vuodenajat voivat vaikuttaa kilpirauhashormonien määriin. 4, 5, 6, 7, 8
Muista! Erilaisten stressorien aiheuttamissa hormonimuutoksissa on ensiarvoisen tärkeää keskittyä muutoksen aiheuttaneen stressorin hallitsemiseen, eikä pelkästään lääkitä hormoniongelmaa.
Mikäli stressi väsyttää sinua tai saa muita motivaatioon liittyviä ongelmia aikaiseksi, on se todennäköisesti positiivinen asia. Näiden muutosten on tarkoitus suojella sinua liiallisen stressin hajottavalta vaikutukselta. Eli pitää sinut paikallaan ja lopettaa kaikki ylimääräinen höheltäminen ja säätäminen. Näin myös silloin kun kilpirauhashormonien tasot muuttuvat stressin takia. Kuuntele kehosi antamia vinkkejä.
MUUTAMA VINKKI SINULLE!
- Mikäli kärsit yllä olevista oireista, olisi hyvä ensin käydä lääkärin vastaanotolla ja jutella hänen kanssaan miten edetä asiassa.
- Jos lääkärin kanssa hommat on jo hanskassa ja oireiden aiheuttajaksi on yksinomaan todettu stressi, on vuorossa se ehkä kaikkein haastavin vaihe - stressin lähteiden kartoittaminen. Ja sekin kannattaa tehdä lääkärin kanssa. Omalta osaltasi voit viedä asiaa eteenpäin esimerkiksi kirjoittamalla rehellisesti ylös asiat, joiden epäilet rasittavan sinua liikaa. Jaottele asiat vaikka psyykkisiin (esim. parisuhde, itsesyyttely jne.) , fyysisiin (esim. liian vähän tai paljon treeniä) ja kemiallisiin (esim. huono ruokavalio, liikaa alkoholia jne.). Muista, että yksi pieni asia ei välttämättä rasita sinua liikaa, mutta pienien rasittavien asioiden yhdistyminen voi ylittää kestokykysi.
- Listattuasi asiat valitse listastasi helpoin asia, jolle voit tehdä jotain. Se voi olla vaikka ruokailurytmin tasoittaminen, sillä heikosta ruokailurytmistä johtuva liian vähäinen verensokeri (hypoglykemia) aktivoi stressihermostoasi ja nostaa stressihormonien määrää. Tee tälle yhdelle asialle (mikä se ikinä onkin) ensin jotain. Kun se on hallinnassa jatka eteenpäin. Lisää stressinhallinta vinkkejä saat SimplyWell - kirjastani. Voit myös kirjoittaa kommenttiosioon hyväksi kokemiasi vinkkejä toisten avuksi. Kiitos :D
Tehkää yhdessä, onnistukaa, epäonnistukaa ja oppikaa.
-Kristian
Mikäli pidit kirjoituksesta, olisi minulle tärkeää, jos voisit tykätä kirjoituksesta! Kiitos! © Kristian Ekström..