On monia tapoja vaikuttaa terveyteen ja tehdä elintapamuutoksia. Puhumme jatkuvasti ravinnosta, liikkumisesta, unesta tai mielenhallinnasta tärkeänä osana terveyttä, ja sitä ne ovatkin. Harvoin kuitenkaan mietimme miten muut vaikuttavat terveyteemme.
Usein kuulen sanottavan, että terveyden edistäminen on hankalaa. Toisinaan taas asiakkaani syyttävät itseään ”epäonnistuneesta” yrityksestä parantaa terveyttään - huurteinen voittaa salitreenin tai Quattro Stagiani hakkaa salaatin. Onko kyse heikosta tahdonvoimasta vai mistä? (Tahdonvoimasta voit lukea myös tässä ja tässä).
1. Heikko tahdovoima vai massojen ylivalta? Oletetaan, että olet juuri aloittanut hyvinvointiasi parantavan elämäntapamuutoksen. Menet ystäviesi kanssa yhteiselle illalliselle ja et syö tai juo kuten aikaisemmin. Hämmästys ystäväpiirissä voi olla suuri ja saatat kuulla kommentteja kuten ”ota nyt vähän kakkua” tai sitten jankutetaan, että ”ota nyt yks drinkki, äläkä ole niin tiukkapipo.” Koeta siinä sitten pitää kiinni uusista juomatavoista kulttuurissa, jossa on viikonloppuisin täysin normaalia vetää hirveät liiskat. Vain harvoin joku kysyy, että ”Onko ollut hyvä fiilis?”
Alla oleva kartta kuvaa USA:n osavaltoiden ylipainotilannetta 2013. Miksi osavaltiot eroavat toisistaan? Luuletteko, että esimerkiksi yksilöt ovat vain lihavimmissa osavaltioissa itsekuriltaan oikeasti heikompia? Todennäköisesti ei.
Näyttää siltä, että ympäristön normit ja arvot muokkaavat käyttäytymistämme. On helpompi sopeutua niihin kuin taistella niitä vastaan. Esimerkiksi ympäristössä, jossa ylipaino on normi, voi olla vaikea edes huomata ylipainon kertymistä. Professori Elissa Epelin mukaan Yhdysvalloissa pystytään jo pelkän postinumeron avulla arvoimaan kyseisen alueen ihmisen painoindeksi. Ympäristö voi siis tehdä kaltaisekseen.
On mahdollista, että kollektiivisella käytöksellämme on enemmän tekemistä painonhallinnan kanssa kuin geeneillämme tai omilla valinnoillamme 1.
Tavat voivat tarttua. Ylipainon lisäksi asiat kuten tupakointi- ja alkoholikäyttäytyminen ja masentuneisuus voivat levitä sosiaalisessa verkostossa rohkeasti sanottuna melkein flunssan lailla. Esimerkiksi onnellisuus voi levitä jopa kolmannen asteen päähän. Eli sinun ystavän ystävän ystävä voi olla onnellisempi, jos sinäkin olet onnellinen . Onnellisuutesi saattaa siis levitä toiselle työpaikalle saakka. Toisin sanoen, onnellisuus ei ole pelkästään yksilön kokemus tai yksilön valinta, vaan myös ryhmän omaisuutta - ainakin Professori James Fowlerin mukaan. Aika huimaa, että oma olemus ja elintavat voivat vaikuttaa ihmisiin, joita emme edes tapaa. Mikäli tavoitteenamme on muuttaa elintapojamme, voi ympäristömme viedä meitä kohti tavoitetta tai pois siitä. Mahdollisuutemme niin terveyden kuin elintapamuutosten suhteen riippuu paljolti siitä minkälaisessa seurassa olemme ja minkälaista tukea saamme. Taivumme helpommin siihen suuntaan mitä ympärillämme tehdään ja mitä siinä arvostetaan.
"Sosiaalinen kanssakäyminen voi olla terveydellesi yhtä tärkeää kuin tupakoinnin lopettaminen ja jopa tärkeämpää kuin ylipainon vähentäminen ja liikunta."
2. Ystävästä lisää terveyttä. Sosiaalinen kanssakäyminen voi olla terveydellesi yhtä tärkeää kuin tupakoinnin lopettaminen, ja jopa tärkeämpää kuin ylipainon vähentäminen ja liikunta. Tämä on mielestäni aika pysäyttävää aikakautena, jolloin keskitymme melkein neuroottisuuteen saakka laihduttamiseen, ruokaan ja liikuntaan. Mitä enemmän meillä on päivittäisiä positiivisia sosiaalisia kontakteja, sen terveempiä, kivuttomampia ja stressittömämpiä olemme - niin töissä kuin kotona 2, 3. Tästä johtuen kannattaa päivän aikana työpaikalla jutella muillekin kuin omalle tietokoneelle. Sosiaalisuus parantaa immuunijärjestelmän ja autonomisen hermoston toimintaa. Tämä mm. vähentää vartalossasi pyörivää stressihormoni kortisolia. Hetket työkavereiden kanssa ovat siis työnantajankin etu. Ne, joilla on enemmän sosiaalisia siteitä elämän eri osa-alueilla kuten töissä ja urheiluharrastuksissa, sairastuvat tutkimuksen mukaan vähemmän flunssaan.
3. Tunteet tarttuvat. Oletko huomannut aviopuolison tai työtoverin mielialan vaikuttavan omaan mielialaasi? Vaimoni ainakin kuulemma on. Muiden emootiot voivat vaikuttaa mielialaamme nopeasti muutamassa sekunnissa tai hitaammin useamman kuukauden kuluessa. Näin voi käydä myös stressinkin suhteen. Se voi tarttua vaikka vain seuraisit asioita sivusta. Miksi näin on? Yksi syistä saattaa olla se, että meillä on niin sanottuja peilineuroneita, jotka voivat imitoida ja seurata tiedostamattasi toisten liikkeitä ja emootioita.
Meihin ei vaikuta pelkästään vain se mitä näemme, vaan myös mitä kuulemme ja haistamme. Esimerkiksi jopa stressaavan ihmisen hienhaju voi tehostaa toisen ihmisen stressireaktiota - näin siis ainakin tukimuksen pohjalta, jossa on haisteltu hikisiä paitoja. Toisten positiiviset tai negatiiviset viestit voivat siis tarttua ja muuttaa aivojemme toimintaa niin, että vartalon fysiologia ja käytöksemme muuttuu. Tämä saattaa kuulostaa sille, että olemme täysin toisten mielialojen vietävänä. Onneksi "lääke" tähän löytyy myös ystävistä. Välittävät ja turvalliset sosiaaliset suhteet johtavat parempaan aivojen etuotsalohkon toimintaan ja tästä johtuen mielen joustavuuden, stressin sietokyvyn ja mielenhallinnan lisääntymiseen. Toisin sanoen emme ole niin reaktiivisia ympäristössämme tapahtuville asioille, vaan pystymme paremmin itse ohjaamaan omaa käytöstämme.
Muutama vinkki sinulle.
- Yhdessä tekeminen. Lähditpä liikkumaan tai vaikka kahville, pyydä ystäväsi mukaan. Tee asioita ihmisten kanssa, jotka tukevat sinua ja tavoitteitasi. Mikäli ystävä ei ole kannustamassa sinua pyydä apua vaikka hyvältä PT:ltä.
- Esimerkkinä muille. Esimerkkinä toimiminen on ehkä helpoin ja paras tapa vaikuttaa ympäristöösi.
- Keräile hyviä sosiaalisia hetkiä. Ole rohkea ja tervehdi tai vaihda muutama sana aina kun sinulla siihen mahdollisuus. Näitä mahdollisuuksia löydät työpaikalta, salilta, aamulenkilta tai vaikka kaupan kassalta. Tervehdi, kättele, hymyile ja halaa aina kun sinulla on mahdollisuus.
- Aina voi kannustaa. Mikäli ystäväsi päättää muuttaa elintyyliään parempaan suuntaan, kannusta ja tue, älä kritisoi tai epäile.
- Pidä kiinni hyvistä hetkistä. Jos huomaat hymyileväsi tai olosi on jostain syystä muuten vain hyvä, mieti miksi näin on ja pidä tästä ajatuksesta kiinni 5-20 sekuntia. Mitä enemmän kiinnität huomiota hyviin asioihin, sen helpommin aivosi huomaavat niitä tulevaisuudessa.
Toivottavasti sait muutamia ajatuksia siitä, miten sinä vaikutat ympäristöösi ja ympäristö sinuun. Mikäli koet aiheen tärkeäksi jaa teksti eteenpäin. Lisää vinkkejä terveyden edistämiseksi löydät Simply Well -kirjastani.
Tehkää yhdessä, onnistukaa, epäonnistukaa ja oppikaa.
- Kristian
Mikäli pidit kirjoituksesta, olisi minulle tärkeää, jos voisit tykätä kirjoituksesta "share" kohdasta. © Kristian Ekström