Kuinka moni meistä onkaan välillä miettinyt, että liikunta on syvältä. Ei voi olla normaalia pakottaa itseään päivittäin salille ja lenkille. Näistä tuntemuksista huolimatta "urheilemme", ehkä enemmän kuin koskaan evoluutiomme aikana.
Huolimatta liikunnan trendikkyydestä ja tärkeydestä terveydellemme on monille haastavaa saada persus ylös sohvalta. Mutta, ehkä kyse ei ole laiskuudesta?
Ehkä kyse ei ole laiskuudesta?
Liikkuminen liikkumista varten. Ihmislajimme evoluutio on noin 2,4 miljoonaa vuotta pitkä (84 000 sukupolvea), mutta vasta viimeisen noin 40 vuoden aikana meille on keksitty ajatus lenkkeilystä, kuntosalista ja monista kimppajumpista. Esi-isämme eivät kuitenkaan liikkuneet liikkumisen tai terveyden takia. Motiivina liikkumiselle on aikoinaan ollut jokin muu kuin urheilu – kuten ruoan hankinta. On liikuttu, koska on ollut pakko ja on levätty aina kun siihen on ollut mahdollisuus. Tältä kantilta katsottuna liikkuminen itsensä takia ei ehkä olekaan normaalia.
"On liikuttu, koska on ollut pakko ja on levätty aina kun siihen on ollut mahdollisuus."
Muita syitä. Toki syitä liikkumattomuuteen nykyään voivat olla myös muut asiat kuten kulttuuri, tavat, ympäristö (sosiaalinen, rakennettu ja luonto), ikä, kehon tulehduksellisuus, sairauskäyttäytyminen, burnout, kipu, stressi, sairaudet jne. Koska geeniemme lisäksi liikunnan haluun vaikuttavia tekijöitä on näin monia, ei ole ihme jos uudenvuodenlupaus liikkumisesta tuntuu toisinaan ahdistavalle.
Mutta onko liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus loppujen lopuksi niin kovin tärkeää? "Luonnottomuudestaan" huolimatta on fyysinen aktiivisuus ja hyvä fyysinen kunto yksi tärkeimmistä, jos ei jopa tärkein asia terveydellemme. Liikunta muuttaa positiivisesti geeniemme toimintaa niin, että asiat kuten verenpaine, autonomisen hermoston balanssi, uni ja immuniteetti paranevat - tai ehkä pikemminkin normalisoituvat. Solumme yksinkertaisesti tarvitsevat fyysistä aktiivisuutta toimiakseen hyvin.
Näin erilaisten superdieettien ja tietyntyyppisen vartaloihanteen aikakaudella on myös hyvä tietää, että fyysisen aktiivisuuden sisällyttäminen elämään on terveyden kannalta erittäin hyödyllistä tippuu paino tai ei. Fyysistä kuntoa ja näin ollen terveyttä ei voi määritellä ulkomuodon tai painon pohjalta. Joten ylipainoinen voi olla terveempi kuin normaalipainoinen tai laiha.
"Joten ylipainoinen voi olla terveempi kuin normaalipainoinen tai laiha."
Smokadiabesity. Fyysisen aktiivisuuden tärkeyttä mielestäni selkeyttää loistavasti professori Steven Blairin esimerkki, jonka mukaan huono kunto tai liikkumattomuus voi olla jopa isompi riski kuolleisuudelle kuin tupakointi, diabetes ja ylipaino yhteensä - smokadiabesity.
Tutkimuksesta huolimatta liikkumiseen kiinnitetään edelleen meidän terveydenhuollon ammattilaisten piirissä liian vähän huomiota. Osaamme kysyä mistä kolottaa tai tarkistaa esimerkiksi verensokeriarvot ja kolesterolit, mutta emme kysy kuinka paljon ihminen liikkuu.
Kolme tupakkaa. Toisena esimerkkinä toimii professori Karim Khanin vertailu tupakoinnin ja liikkumattomuuden välillä. Hänen mukaansa liikkumattomuus on yhtä huono asia (ainakin terveydenhuollon kuluin mitattuna), kuin jos polttaisit kolme tupakkaa päivässä. Eli aivan sama kuin polttaisit 20 tupakkaa viikossa.
Kuinka paljon pitäisi liikkua? Ehkä nyt mietit mikä on oikea määrä liikuntaa. Esimerkiksi UKK Insituutti suosittelee ainakin 2.5 tuntia reipasta liikuntaa viikossa. Eli 30 minuuttia liikuntaa viitenä päivänä viikossa. Tässä kohtaa kuitenkin itse mietin, että jos moni meistä istuu tai makaa noin 9 tuntia päivässä, ei edes päivittäinen rivakka liikunta välttämättä pysty kokonaan kompensoimaan tätä paikallaanoloa 1,2,3. Näin etenkin silloin jos istumiseen liittyy paljon TV:n ääressä vietettyä aikaa. Mikäli istumme 8 tuntia päivässä, olisi liikuntaa hyvä tehdä ainakin 60-75 minuuttia päivässä. Eli yleinen suositus on ainakin tältä kannalta hiukan alikanttiin mitoitettu.
Ehkä nyt mietit, että miten ihmeessä saat tuon tunnin liikuntaa päivässä mahtumaan kiireisen arjen sisään. Toisille tämä onkin aivan mahdoton yhtälö. Siksi olisikin erittäin tärkeää löytää tapoja välttää jatkuvaa istumista ja lisätä yleistä aktiivisuutta päivän aikana eikä vain luottaa siihen, että "Kyllä se urheilu hoitaa homman kotia".
Mutta vaikka et tekisi mitään muuta kuin tuon 150 minuuttia liikkumista minimissään viikon aikana, vähentää se kuolleisuus riskiä huimat 36%. Tähän ei pysty mikään lääke! Kaiken lisäksi on hyvä muistaa, että viisikin minuuttia liikuntaa on parempi kuin ei yhtään liikuntaa.
Ja jos mietit mikä on paras tapa liikkua, on se tapa joka on sinulle helpointa! Jos liikkeelle lähtö taas tuntuu hankalalle, tee asiat asteittain ilman odotuksia - esimerkiksi näin;
Idea kirjasta: Exercise for mood and anxiety.
Jos et pääse numero viitoseen saakka älä huoli!
Muutama vinkki sinulle
- Yleinen fyysinen aktiivisuus pitkin päivää on kaiken A ja O. Nouse esimerkiksi työpöydän äärestä ylös 30 minuutin välein ja juokse paikallasi, punnerra tai jos et voi muuta niin ainakin seiso muutama minuutti. Tässä sinulle vinkki MikroMetodista - liikuntaa sekunneissa.
- Tee jotain mistä pidät ja nautit.
- Liiku fiiliksellä ja fiilistä varten.
- Tee jotain, jota on helppo toteuttaa ja jota ympäristö/ystävät tukevat.
- Poista esteet. Esim. laita joka päivä liikuntavaatteet esille valmiiksi, ota töihin eväitä mukaan, jotta sinun ei tarvitse syödä kun tulet kotiin, vaan pääset heti liikkumaan jne.
- Tee yhdessä muiden kanssa.
Liikuntaa suunnitellessasi ota huomioon oma stressin, unen ja levon määrä sekä ruokavalio. Muista siis antaa itsellesi mahdollisuus palautua ja levätä. Kehitymme levossa! Lisää liikkumisen hyvistä vaikutuksista voit lukea SimplyWell -kirjasta. Mikäli aihe kiinnostaa sinua lue myös tästä.
Tsemppiä liikkumiseen :)
Liiku, Syö, Seurustele, Hymyile, Lepää - Toista!
-Kristian
Mikäli pidit kirjoituksesta, olisi minulle tärkeää, jos voisit tykätä kirjoituksesta! Kiitos! © Kristian Ekström.