Sain yli kuukausi sitten kahdelta naiselta yhteistoiveen. He kysyivät, josko voisin kirjoittaa stressin vaikutuksista parisuhteeseen otsikolla "Mihin mun mies katosi?" Vastasin myöntävästi, koska stressi ei pelkästään vaikuta vain stressaajaan itseensä, vaan heijastuu parisuhteeseen, lapsiin, ystäviin sekä työyhteisöön. Yhden henkilön stressi voi siis olla ongelma monille.
Vaikka en olekaan psykoterapeutti tai psykologi, tapaan työssäni paljon ihmisiä joiden elämät ovat erilaisten stressitekijöiden kyllästämiä altistaen heidät esimerkiksi kivulle ja heikommalle parantumiselle. Koska stressi myös toisinaan kiusaa parisuhdetta, löydät alta kolme ajatusta siitä miten stressi voi vaikuttaa parisuhteisiin.
“OLEMME NEGATIIVISTEN KYTTÄREIDEN PERILLISIÄ.”
1. Syntynyt kyttääjäksi. Evoluution aikana ruoan löytäminen (porkkana) ja petojen välttäminen (keppi) ovat olleet erittäin tärkeä osa hengissä säilymistä. Nämä kaksi asiaa kuitenkin eroavat toisistaan radikaalisti. Jos et saa tänään porkkanaa, voit saada sitä huomenna. Jos taas et pysty tänään välttämään keppiä, et saa porkkanaa enää ehkä koskaan. Jotta pystyisimme välttämään keppiä mahdollisimman hyvin, on hermostomme kehittynyt evoluution aikana huomaamaan helpommin negatiiviset kuin positiiviset asiat (negativity bias). Ilman tätä kykyä eläneet leppoisat ja pedoista välittämättömät "life is good reggaekaverit" joutuivat todennäköisesti aikoinaan pedon kitaan. Ehkä tästä johtuen olemme negatiivisten kyttäreiden perillisiä? Mitä tällä on sitten tekemistä parisuhteen kanssa?
Stressin aikana kepin välttämiseen kehittyneet aistit herkistyvät entuudestaan. Tämä saa meidät kiinnittämään huomiota ylikorostuneesti joskus aika epäolennaisiinkin asioihin ja ärsyyntymään niistä. Tällainen asia voi olla esimerkiksi puolison äänekäs näkkileivän syönti tai ajotyyli. Mitä useammin meillä on stressiä, sitä herkemmin hermostomme reagoi ärsyttäviin asioihin tulevaisuudessa. Eli jos sinulla on stressiä tänään, sen herkemmät reaktiot sinulla on huomenna. Jos tämä toistuu tarpeeksi usein muuttaa se hermoston rakennetta ja reagoinnista tulee tapa.
Stressin ja ärsyyntymisen myötä myös ajatusten, emootioiden ja itsekontrollin säätely sekä muisti heikkenevät. Tämä voi näkyä esimerkiksi puskista tulevana äksyilynä ja väittelyinä siitä onko jostakin asiasta mainittu aikaisemmin vai ei. Pahimmillaan tällaiset tilanteet voivat johtaa tunteeseen, jossa kyseenalaistetaan parisuhteen tarpeellisuus stressin sijaan.
NAISET JA MIEHET VOIVAT REAGOIDA ERI TAVALLA!
2. Nainen vs. Mies. Reagoimme stressitekijöihin hiukan eri tavoin. Syitä tähän voivat olla esimerkiksi toisten odotukset (muun muassa sukupuolistereotypiat), aikaisemmat kokemukset tai vaikka univajeen määrä. On myös huomattu, että miehet ja naiset voivat toisinaan reagoida stressiin eri tavalla.
Rasituksen alaisena miehistä saattaa tulla itsekeskeisempiä. Näin he mahdollisesti säästävät henkisiä voimavaroja tuleville koetuksille. Valitettavasti samalla toisten huomioiminen, tunteet ja mielipiteet saattavat jääda heikommille kantimille. Itseasiassa stressin aikana miesten kyky ymmärtää toisten tunteita ja ajatuksia saattaa heiketä. Naiselle taas toisten tunteet ja toiveet ovat sosiaalisen sekä emotionaalisen tukiverkon perusta. Stressin myötä naiset hakeutuvat miehiä todennäköisemmin muiden seuraan ja samalla heidän tunteiden lukutaito sekä kyky empatiaan paranee. Stressin aikana naisilla saattaa esiintyä enemmän surullisuutta, ahdistusta ja masentuneisuutta, kun taas miehillä enemmän alkoholinkäyttöä ja sosiaalista vetäytyneisyyttä sekä aggressiivisempaa käytöstä 1,2,3.
Miten käy kotona, jos toinen yrittää stressistä johtuen olla omissa oloissaan ja toinen hakee seuraa? Kumpikaan ei oikein saa sitä mitä haluaa. Vaikka meidän erilaiset selviytymistavat voivat johtaa parisuhteissa väärinkäsityksiin ja sitä kautta lisääntyneeseen stressiin, ei se tarkoita etteikö näissä asioissa voisi kehittyä ja ottaa toisten tunteet paremmin huomioon.
“STRESSI HEIKENTÄÄ SEKSISTÄ SAATAVAA NAUTINTOA”
3. Kun seksi ei kiinnosta. Jos stressireaktio on tehty suojelemaan meitä erilaisilta uhkilta kehon resursseja säästelemättä, on aika epätodennäköistä, että seksi maistuisi kovan stressin aikana. Vai mitä luulisit libidolle käyvän karhun jahdatessa tai deadlinen painaessa päälle? Stressi myös heikentää seksistä saatavaa nautintoa. Jos partnerisi ei ole kiinnostunut seksistä tai tunnu nauttivan siitä, ehkä kyse ei ole siitä, että hän ei ole kiinnostunut sinusta tai että et olisi haluttava. Ehkä syynä on yksinkertaisesti liiallinen stressi. Kovan stressin aikana saattaa käydä niin, että miehillä paikat vain veltostuvat. Ja vaikka jämäkkyyttä löytyisikin, voi homma olla nopeasti ohi ennenaikaisen laukeamisen takia. Tutkija Robert Sapolskyn mukaan yhtenä syynä tähän saattaa olla stressin aikana laukeamistakin säätelevän sympaattisen hermoston yliaktiivisuus. Naisilla jatkuvan stressin on huomattu vähentävän genitalialueen kiihottumista sekä lisäävän vaginismia. *
Harva tulee ajatelleeksi, että haluttomuus voisi johtua stressistä. Stressi voi viedä halut jopa niin voimakkkaasti, ettei edes huomaa omaa haluttomuuttaan. Seksitöntä aikakautta voikin jatkua vaikka seuraavaan jääkauteen saakka.
Stressin mahdollisesti tuomia ongelmia parisuhteeseen:
- Ärtyneisyys
- Ahdistuneisuus
- Masentuneisuus
- Tunnesokeus
- Aggressiivisuus
- Haluttomuus seksiin
- Seksin nautinnottomuus
- Vetäytyneisyys
- Lisääntynyt alkoholinkäyttö
- Nalkuttaminen
- Itsekeskeisyys
- Emootioiden ja itsekontrollin säätelyongelmat
- Muistiongelmat
- Äkkipikaisuus
- Rakkaudentunteen puute
Stressi ei tietenkään ole ainoa asia saa aikaiseksi näitä muutoksia.
No mitäs nyt sitten?
Koska en ole psykoterapeutti, psykologi tai lääkäri annan vain oman mielipiteen ja muutaman vinkin.
- Reflektoi. Mieti ensin miten itse reagoit ja käyttäydyt stressin alaisena. Tee näin etenkin silloin kun olet stressaantunut.
- Kaksin. Parisuhteessa on hankala taistella yksin stressiä vastaan. Siihen tarvitaan kummatkin osapuolet!
- Terapeutille. Välillä ei edes parisuhteen yhteinen ponnistus kanna eteenpäin, vaan on haettava apua terapeutilta tai lääkäriltä - yksin tai mieluiten yhdessä puolison kanssa.
- Kannattelua. Joskus vähemmän stressaavan on kannateltava tilannetta. On oltava voimaa yrittää ymmärtää mistä toisen (ja oma) käytös kumpuaa ja auttaa toista (ja itseään) eteenpäin.
- Hyvä muistaa: Stressaava ei aina tajua stressaavansa vaikka on jo ihan uupunut.
Toivon, että teksti ei saanut sinua ahdistumaan vaan ennemminkin miettimään miten stressi saattaa haastaa parisuhdetta. Ehkä puolison nalkutukselle, muistamattomuudelle, välinpitämättömyydelle, haluttomuudelle tai vaikka lisääntyneelle alkoholin käytölle onkin syy stressissä, eikä niinkään siinä, että sinussa olisi jotain vikaa, sinusta ei enää välitetä tai sinua ei rakasteta. Lisää ideoita stressinhallintaan voit löytää SimplyWell - kirjastani.
Tule vastaan, anna tilaa, ole läsnä, välitä!
-Kristian
Mikäli pidit kirjoituksesta, olisi minulle tärkeää, jos voisit tykätä kirjoituksesta.
Auta muita: Mikäli tiedät hyvän pariterapeutin tai asiaan vihkiytyneen lääkärin voit kirjoittaa alle hänen yhteystiedot. Kiitos! © Kristian Ekström